Etusivu/frontpage Kasvattajat/breeders Marsut/cavies Myynnissä/for sale Marsu infoa/cavy info facebook


Marsujen raskaus


Ennen marsun raskautta

  • Kun poikasten teettoa suunnittelee alaikäinen, vanhempien tulee olla tietoisia asiasta ja heidän tulee olla myös varautuneita mahdollisiin ongelmiin. Heidän tulee olla mukana alaikäisen kanssa poikasten teetossa ja ottaa vastuuta emon ja poikasten hyvin voinnista.
  • Marsuilla voi sattua monenlaisia komplikaatiota raskauksissa, joten omistajan on aina varauduttava, että emon voi menettää ja ylimääräisiin eläinlääkäri kuluihin kannattaa olla varalta aina n.200euroa, jos tulee jotain komplikaatioita. Näin ei toki aina käy, mutta raskaus lisää sairastumisen riskiä ja marsun voi menettää hyvin nopeaa, jos sitä ei pystytä viemään eläinlääkäriin. Eläinlääkäri kulut voi maksaa enemmänkin. Jos ei ole valmis maksamaan mahdollisia eläinlääkäri kuluja, ei kannata harkita poikasten teettoa. 
     
  • On tärkeää, että marsu on astutettu tarpeeksi nuorena, ehdottomasti alle vuoden ikäisenä. Mieluiten 7-9kk vanhana (rodusta riippuen, toiset on parempi astuttaa jo 5kk vanhana.)  jos marsun astuttaa liian vanhana lantioluut eivät välttämättä ole enää tarpeeksi joustavat ja poikanen voi jäädä kiinni. Tällöin ilman keisarileikkausta emo ja poikanen voivat kuolla. Keisarileikkaus on myös suuri riski marsulle. Lisäksi kasvaneen iän myötä raskausmyrkytyksen riski kasvaa.
  • Marsu tulee olla suhtkot hoikassa kunnossa. Tämäkin tietenkin riippuu hirveästi marsun koosta, mutta yleensä 700-900grammaa painava emo on parhaimmillaan. (koko arvo on nyt vaan aika yleismalkainen, mutta itse pietän esim kiloa astutusrajana omalla rodullani, toisen rodun saattaa täytyä olla laihempi)  Liian lihavalla emolla on suuririski raskausmyrkytykseen. Raskausmyrkytyksessä yleensä kuolevat emo ja poikaset. Raskausmyrkytys on hyvin yleistä marsuilla, joten on hyvin tärkeää, että marsu ei ole liian lihava. Hyvä massainen näyttelyeläin on yleensä liian lihava emoksi.
  • Yhdistelmässä ei saa olla molempien vanhemmissa värissä ruoanisuutta tai dalmatialaisuutta. Yhdistäessä kaksi joiden värissä tämmöistä löytyy, 25% poikasista on letaaleja (eli kuolevat). Pahimmassa tapauksessa ne voi kuolla ennen syntymää kohdussa ja aiheuttaa emolle komplikaatioita. Mahdollisesti kuollut poikanen aiheuttaa kohtutulehduksen, raskausmyrkytyksen ja emon menehtymisen. Joten kaikista marsuista, jossa on vähänkään valkoista kannattaa varmistaa asiantuntevalta ihmiseltä voiko niissä olla roanisuutta tai dalmatialaisuutta. Kasvattajalta hankitulla marsulla tämä yleensä lukee papereissa. Risteytyksien kanssa kannattaa varmistaa asiantuntijalta. Roanin kanssa yhdistetään aina ei roan. Pet marsu voi olla monestikkin roan.
  • Vanhempien sukusiitosprosentti pitää olla tarpeeksi pieni.
  • Jos emo alkaa käyttäytymään agressiivisesti häkkitovereitaan kohtaa, se kannattaa siirtää yksin. Tällöin se voi stressata kavereista.
  • Jos nämä asiat ovat kunnossa raskauden komplikaatioihin on hieman pienemmät riskit. Kun nämä tekijät on otettu huomioon n.7-8/10 marsunraskaudesta onnistuu (syntyy eläviä poikasia). Itsellä luku on  n.90%, mutta tiedän kasvattajia joilla joku vuosi onnistumis prosentti on ollut 30-50%, vaikka kaikki asiat ovat olleet kunnossa. Joten kaikki on hyvin paljon tuurista kiinni ja on tärkeää, että ennen raskautta on tehty kaikki mahdollinen estääkseen epäonnistumiset. Siitäkin huolimatta, että on tehnyt kaikkensa voi vieläkin olla huonoa tuuria.
  • Kirjallisuudessa sanotaan, että marsuilla on kiima n.16 päivän välein, eli voivat tulla joka kuudestoista päivä kantavaksi, mutta olen huomannut, että joskus marsun kiima voi alkaa muutama tunti siitä, kun uros ja naaras on yhdistetty. Joten myös uroksen ja naaraan yhdistäminen saattaa aloittaa naaraan kiiman. Tämän jälkeen kiima tulee kierron mukaan. Uros ja naaras marsun voi laittaa asumaan yhteen tai marsun voi astuttaa kiimasta pitämällä urosta ja naarasta muutaman tunnin yhdessä. Kiiman huomaa naaras marsun käyttäytymisestä, se kurnuttelee toisille marsuille, saattaa yrittää astua laumatovereita ja joskus se saattaa sirkuttaa. Kiiman voi myös tunnistaa katsomalla marsun sukupuolielimiä.
  • Takapuolen ympärillä saattaa olla kuivunutta urosmarsun spermaa, kun marsu on astuttu, jos ei ole astumista nähnyt tästä voi mahdollisesti päätellä, että marsu on juuri astuttu ja poikasia on odotettavissa n.70pv astumisesta.

Raskauden aikana: 
 

  • Emolle tulee tarjota monipuolista ruokaa, laadukasta heinää, olot täytyvät olla perussiistit. C-vitamiinia kannattaa antaa kaksinkertainen määrä. Täytyy pitää huoli, että heinää ja vettä on aina tarjolla, kuten normaalistikkin.
  • Stressitekijät kannattaa minimoida. Stressi voi aiheuttaa raskausmyrkytyksen. Marsua voi kumminkin pitää normaalisti sylissä ja tehdä kaikkea normaalia, jos marsu on semmoiseen tottunut.
  • Jos marsusi näyttää pieniäkin ongelmia kannattaa ottaa yhteyseläinlääkäriin. Olen kerran onnistunut pelastaan esimerkiksi marsun, jolla oli kohtutulehdus nopealla toiminnalla. Syömättömyyn tai epänormaali käyttäytyminen voi olla merkki raskausmyrkytyksestä. Raskausmyrkytyksestä pelastautuminen on harvinaista, mutta erittäin hyvällä tuurilla siitä voi selvitä.
  • Jos marsusi saa keskenmenon ja sen käyttäytymisessä on jotain outoa se kannattaa viedä lääkäriin. Parikertaa meillä on jäänyt istukka sisälle.
  • Emo odottaa poikasia n.70päivää. Joskus marsu saattaa saada poikasensa jo päivänä 65. (70 päivää laskettuna astumisesta, jos astumista ei tiedä voi poikasien tulo yhdistämisestä kestää huomattavasti pidempään kuin 70päivää, joskus naaras ei vaan tiinehdy ja poikasten tulossa voi kestää kuukausiakin) Poikaset liikkuvat marsun mahassa n.3viikkoa. Niiden liikkeet pystyy näkemään ja tuntemaan. 2viikkoa-0,5viikkoa ennen lantioluuta alkaa avautumaan ja ne avautuvat 2cm-5cm. 
  • Emo voi raskauden aikana lihoa 200grammasta - jopa 900grammaan, riippuen paljon/kuinka isoja poikasia on tulossa. Varsinkin viimisen viikon aikana paino voi nousta reilusti.
  • Uros ja naaras kannattaa erottaa viimeistäänraskaus päivinä 63-65. Emo nimittäin voi tulla heti poikasten synnyttyä uudelleen kantavaksi.
  • Muita ongelmia mitä saattaa tulla ovat mm. tulossa on vain yksi iso poikanen, poikanen ei mahdu ulos jää kiinni. Poikaset kuolevat kohtuun, emo ei puhdista poikasia tai puhdistaa vääriä poikasia. Tällöin poikanen/poikaset voivat kuolla. Joskus poikaset ovat liian heikkoja selviytyäkseen tai poikaset eivät opi imemään.
  • Häkistä voi löytyä puoliksi syötyjä poikasia, joilla esim puolet ihosta on syöty ja näkyvillä on kallo, luita ja sisäelimiä. Tämä on normaalia, koska luonnossa marsut yrittävät tuhota kuolleiden poikasten jäännökset, että petoeläimet ei niitä löydä. Valitettavasti näky voi olla aika raaka.
  • Emo syö yleensä jälkeiset, eli kalvot ja istukat, joskus ne kumminkin jäävät syömättä. Jokaisen poikasen mukana tulee oma istukka. Se näyttää veriseltä 1-2cm klöntiltä.
  • Synnytystä voi seurata vierestä, emo harvoin häirintyy, mutta väliin ei saa mennä sekaantumaan ellei sille ole selvästi tarvetta.


Poikasten synnyttyä: 

 

  • Monesti kaikki menee hyvin, mutta aina kannattaa varautua myös vastoinkäymisiin. Niitä voi tapahtua ihan jokaiselle.
  • Poikaset syntyvät karvat päällä, silmät auki ja niillä on pysyvät hampaat. Niiden sukupuolen voi tunnistaa heti. Niitä syntyy keskimäärin 2-4, mutta myös 1 ja 5 poikueet on suhteellisen yleisiä. Ja meillä isoin poikue on 7, jota 6 selvisi.
  • Poikaset painavat yleensä 70g-120grammaan. Mutta marsu voi joskus saada 150grammaisen poikasenkin tai olen kuullut parista 250grammaisestakin. Isot eivät välttämättä mahdu ulos ominavuin. Joskus pienet poikaset saattavat olla liian pieniä selveytyäkseen. Toisilla roduilla 60grammaset selveää melkein aina, mutta omalla rodullani n.80% näin pienistä kuolee. Pienin selvieytynyt poikanen mistä olen kuullut on jo hieman yli 40grammaa. Mutta näin pienien poikasten selveäminen on todella epätodennäköistä.
  • Emo voi vuotaa verta muutamasta tunnista vuorokauteen. Jos verenvuoto ei lopu tai sitä tulee erittäin reilusti vielä tunteja synntyksen jälkeen on emo syytä viedä eläinlääkäriin. Pieni tiputtelu on normaalia.
  • Jos emo kuolee, hylkää poikasen, tai poikasen paino ei ala nousta normaalissa ajassa, sitä voi ruokkia tuttelilla ja eläinlääkäristä saatavalla recovery jauheella.
  • Poikasten synnyttyä on tärkeää huolehtia, että poikaset yltävät juomapullolle ja niillä saa olla aina ruokaa tarjolla. Ne alkavat syömään heti kiinteää ruokaa, tuoreruokaa ja heinää. Juomapullolle ne yleensä pyrkivät viimeistään 1-2viikon iässä. Monesti saattavat alkaa juomaan juomapullosta jo aiemmin.
  • Poikasien paino yleensä laskee muutamasta grammasta kymmeneen grammaan ensimmäisinä parina päivänä, mutta sitten se lähtee nousuun.
  • Jos paino ei lähde nousuun ensimmäisen viikon aikana, jotain on vialla.
  • On myös hyvä pitää emoa ja poikasia häkissä, jossa emo ei pääse karkuun liian kauas. Minulla oli esimerkiksi kerran kolmemetrinen aitaus ja emo ei ollut tarpeeksi poikasien lähellä.
  • Poikasia voi käsitellä heti niiden kuivuttua, mutta ensimmäisenä parina viikkona niitä kannattaa pitää sylissä vain lyhyitä aikoja.
  • Emo imettää poikasia 3-5viikkoa. Urokset vieroitetaan emosta 5viikon iässä ja niille on hyvä etsiä koti, jossa niillä on marsukaveri. Kuten naaraillekkin on tärkeää etsiä koti, jossa on lajikumppanin seuraa. Itse pidän poikasia pitempään kotona, jos ne painaa alle 300grammaa. 5viikkonen poikanen voi normaalisti painaa 250grammasta 450grammaan.
  • Vaikka uros poikanen voi astua naaraita/emoa joskus jopa 2viikkoisena, sen siittiöt eivät ole vielä hedelmöityskykyisiä. On erittäin harvinaista, että alle luovutusikäinen uros saisi naarasta kantavaksi, joten tästä ei tarvi huolehtia, vaikka poikaset astuisivat emoa.

 

www.marsula.net